Osavuosikatsaus 1-8/2023

Kulunut vuosi on ollut 8,1 % normaalia lämpimämpi, mikä on yhdessä energiakriisin aikana terävöityneen energiansäästön kanssa leikannut energiankulutusta merkittävästi. Perusliiketoiminnan ollessa energian siirtoa ja myyntiä, volyymin pieneneminen vaikuttaa suoraan taloudelliseen suoritukseen. Konsernin liikevaihto tammi-elokuussa on ollut 293 M€ (2022: 220,4 M€). Liikevaihto nousi energiakriisin aikana syntyneiden sähkön loppuasiakassopimusten korkeammasta hintatasosta. Käyttökate oli 25,2 M€ (2022: 29,1 M€) ja liikevoitto 7 M€ (2022: 12,3 M€).

Kohti vakaampia sähkömarkkinoita

Suomen sähköntuotantokapasiteetin nopea vahvistuminen on hälventänyt lyhyellä aikavälillä sähkön riittävyyteen liittyviä huolia Suomessa. Viimeisen kahden vuoden epävakaus sähkömarkkinoilla näyttää nyt rauhoittuneen. Konserni jatkaa määrätietoista työtä vahvasti oikeiksi koettujen päämäärien, energiaturvallisuuden parantamisen ja puhtaan siirtymän edistämisen, puolesta. Liiketoiminnan kehittyessä konsernilla on ollut mahdollisuus myös palkata uusia ammattilaisia. Erityisesti digitalisaation eri osa-alueet sekä aurinkosähköhankkeiden toteuttaminen ovat tarvinneet uusia tulevaisuuden tekijöitä. Konsernin talous on sidoksissa yleiseen talouskehitykseen, sekä toiminta-alueemme elinvoimaisuuteen. Kuluvana vuonna konsernin taloutta painavat vielä energiakriisin jälkimainingit, mutta ennusteet lähivuosille ovat vakaat.

Lämpimän alkuvuoden aikana sähkön siirtovolyymi on ollut 10,6 % vuotta 2022 vastaavaa ajanjaksoa pienempi, ja 14,1 % kahden vuoden takaista pienempää. Kaukolämmön volyymit ovat olleet 5,5 % vuotta 2022, ja 9,2 % vuotta 2021 matalammalla tasolla. Lämpimän säätilan lisäksi erityisesti sähkön säästäminen energiakriisiin liittyen on pienentänyt sähkön kulutusta. Järvi-Suomen alueella uudisrakentaminen, sekä sen myötä sähköverkon sekä kaukolämmön liittymien kauppa, on ollut vähäistä kuluneen vuoden aikana.

Sähkön tukkumarkkinoilla Suomen hinta-alueen keskihinta on ollut tammi-elokuussa 57,9 €/MWh (2022: 134,0 €/MWh), ja Nordpool sähköpörssin systeemihinta on ollut 61,6 €/MWh (2022: 126,1 €/MWh). Suomen hinta-alueen hinta on siis 56,8 % edellisvuotta matalampi, ja systeemihinta 51,2 % matalampi. Olkiluoto 3 tuotannollinen käyttö, tuulivoimainvestoinnit, sekä lämmin säätila, ovat vaikuttaneet sähkön markkinahinnan matalampaan tasoon. Merkittävinä kysymyksinä tulevaa talvikautta sekä ensi vuotta koskien on asiakkaiden energiankulutuksen muutosten kehittyminen, sekä heikomman yleisen talouskehityksen vaikutukset sähkön kulutukseen.

Valtakunnallisesti kasvava Lumme Energia Oy on haastavassa sähkön vähittäismyynnin liiketoiminnassa pystynyt merkittävään asiakasmäärän kasvattamiseen eritoten ympäristömyönteisillä sähkötuotteilla. Kasvun myötä Lumme Energia vahvistaa asemaansa Suomen neljänneksi suurimpana sähkön vähittäismyyntiyhtiönä. Energiakriisi lisäsi kuluttaja- ja pienyritysasiakkaiden halukkuutta aurinkopaneeliratkaisuihin, mikä on avannut Lumme Energialle merkittävän kasvuliiketoiminta-alueen.

Solarigo Systems Oy on Suomen markkinajohtaja teollisen mittaluokan aurinkovoimalaitosten toimituksissa. Yhtiö on toteuttanut Suomen kolme suurinta aurinkovoimalaitosta ja kaiken kaikkiaan viisi suurinta kymmenestä on yhtiön omistuksessa. Viimeisimpänä suurena voimalaitoksena Kalajoelle toteutettiin 13 MW aurinkovoimalaitos, joka on Pohjoismaiden ensimmäinen tuulivoimaa ja aurinkovoimaa yhdistävä toteutus. Laitos on rakennettu tuulivoimapuiston yhteyteen, millä on saavutettu synergiaa investointi- ja käyttökustannuksissa.

Konsernin investoinnit hiilidioksidineutraaliin aurinkosähkön tuotantoon, sekä puhtaan siirtymän mahdollistavaan sähkönjakeluverkon vahvistamiseen, ovat edenneet suunnitellusti. Keväällä käyttöön otetun Sulkavan 5 MW aurinkovoimalan lisäksi kesän aikana on rakennettu Juvalle vastaavaa 5 MW aurinkovoimalaa, jonka odotetaan valmistuvan tuotantoon syksyn 2023 aikana. Oman toiminta-alueen lisäksi yhtiö on osakkaana rakennusvaiheessa olevassa Suomen suurimmassa, Lestijärvelle rakentuvassa, tuulivoimapuistossa. Sähköverkon rakentaminen säävarmemmaksi, sekä sähköverkon vahvistaminen, tukevat osaltaan myös yhteiskunnan puhtaan siirtymän edellyttämää sähköistämistä.

Järvi-Suomen Energia Oy:n sähkön jakeluverkkoon on liitetty elokuun loppuun mennessä kuluttajien ja yritysten kiinteistöihin hajautetusti 3 347 pienvoimalaa, joiden yhteen laskettu teho on 24,5 MW. Tämä hajautettu tuotantoteho on jo yli 2 prosenttia toiminta-alueella asiakkaille siirretystä sähköstä, ja ylittää esimerkiksi konsernin Vaajakosken vesivoimalaitoksen vuositason tuotannon. Hajautetun sähköntuotannon lisääntyminen rakentaa osaltaan alueen energiaomavaraisuutta sekä vahvistaa energiaturvallisuutta. Tämä hajautetun sähköntuotannon yleistyminen jatkuu edelleen.

Vuoden 2023 alussa perustetun Järvi-Suomen Valokuitu Oy:n valokuidun runkoverkko mahdollistaa nyt tilaajaliittymien toimittamisen yli 2 000 kiinteistöön toiminta-alueella, ja määrä tulee moninkertaistumaan vuonna 2024. Järvi-Suomen Valokuidun tarjonta täydentää valokuituliittymien tarjontaa erityisesti niillä alueilla, joissa muilla toimijoilla ei ole tarjontaa.

Evision Oy on kuluvan vuoden aikana suorittanut yli 2 000 km kunnossapitotarkastuslentoja sähkön ilmajohtoverkostoihin droneteknologiaa ja analytiikkaa hyödyntäen. Myrskyjen aikaiseen vianpaikannukseen tähtääviä häiriölentoja on ollut 6 kertaa. Suurten aurinkovoimaloiden kunnontarkastuksia on tehty yhteensä 14,5 MWp tuotantolaitoksille, mikä vastaa noin 17 hehtaarin aluetta. Tarkastelujakson aikana Evision Oy on kouluttanut yli 30 dronelennättäjää 11 eri paikkakunnalta ja lennättäjiä on nyt yhteensä yli 40 henkilöä.

Suur-Savon Sähkö -konsernin rakennetta on kehitetty siten, että liiketoiminnot on järjestetty emoyhtiön omistamiin tytär- ja osakkuusyhtiöihin. Omaan liiketoimintaan keskittyvät yhtiöt pystyvät kehittämään toimintaansa terävämmin. Konsernin lämpöliiketoiminta siirrettiin erilliseen Lempeä Lämpö -yhtiöön 1.6.2023, ja samassa yhteydessä konsernissa purettiin sähköverkkojen vuokrajärjestely, ja emoyhtiö Suur-Savon Sähkö siirsi sähköverkkojen omistuksen verkkoyhtiö Järvi-Suomen Energiaan.

Talouden tunnusluvut

Konsernin maksuvalmius on erinomainen, tunnusluku quick-ratio on tasolla 2,01, ja nettovelat/käyttökate- tunnusluku on heikentynyt, ollen 6,3.

Konsernin tunnusluvut	Toteutunut 1-8/2023	Toteutunut 1-8/2022	Koko vuosi 2022
Liikevaihto, M€	293	220,4	376,0
Käyttökate, M€	25,2	29,0	60,0
Tulos ennen tp siirtoja ja veroja, M€	5,2	15,6	43,8
Investoinnit, M€	67,2	53,4	93,9
Omavaraisuusaste, %	18,0	15,1	16,6
Henkilöstö keskimäärin	139	116	117

Säävarmempi sähköverkko vähentää sähkökatkoja

Syyskuussa toiminta-alueen yli pyyhkäisyt Varpu-myrsky nosti pahimmillaan sähköttömien sähkönkäyttöpaikkojen määrän liki kymmeneen tuhanteen kiinteistöön tai asuntoon. Yksikään kuntataajama ei joutunut sähköttömäksi. Myrsky ylitti alueen sen koko leveydeltä. Vaikka jokainen sähkötön kiinteistö myrskyn vuoksi on liikaa, sähköttömien kiinteistöjen määrä jäi kuitenkin olosuhteisiin nähden vähäiseksi. Jo kymmenen vuotta jatkunut säävarmemman sähköverkon rakentaminen tuottaa selviä tuloksia vähäisempien sähkökatkojen muodossa. Nyt toteutunut Varpun päivän myrsky olisi aikaisemmin johtanut arviolta 30 – 40 tuhannen sähkönkäyttöpaikan joutumiseen sähköttömäksi.

Itä-Suomen asema uusiutuvan energian, sekä uusiutuvan energiantuotannon houkuttelemien teollisten investointien sijoitusalueena, on huolestuttava. Tuulivoimarakentaminen on Itä-Suomeen haastavaa erilaisten rajoitteiden vuoksi. Suur-Savon Sähkö -konserni pyrkii tuulivoiman rakentamiseen toiminta-alueellaan energiaturvallisuutta sekä aluetaloutta kehittääkseen. Itä-Suomen kehittymisen mahdollisuuksien kannalta Suomen hallituksen ilmasto- ja energiastrategia sekä teollisuusstrategia, sekä niiden toteuttaminen, tulevat määrittelemään myös Suur-Savon Sähkö -konsernin mahdollisuuksia päästöttömän sähköntuotannon investointeihin toiminta-alueellaan.

Käytetyt sensorit Evision Oy:n tekemillä dronelennoilla

Lentotoiminnassa käytetään erilaisia kuvantamissensoreita riippuen käyttötarkoituksesta. Laserkeilauksen (LIDAR) ja useita väriaallonpituuksia kuvaavan RGB kameran rinnalle Evision on ottanut käyttöön myös lämpökameran, jota hyödynnetään muun muassa aurinkovoimaloiden vianpaikannukseen.

Mahdollinen taantuma vaikuttaa konsernin talouteen

Jos Suomi ajautuu talouden taantumaan, sillä on monia vaikutuksia konsernin talouteen. Osin vaikutukset ovat ristiriitaisia – energian kulutuksen pieneneminen vaikuttaa negatiivisesti, mutta esimerkiksi lämmöntuotannon polttoaineiden ylikuumentuneen markkinahinnan rauhoittuminen olisi kaukolämpöliiketoiminnalle positiivista. Konsernin toimintaa pitää suunnitella talouden suhdannesyklien yli. Investoinnit päästöttömään sähköntuotantoon, paikallisia polttoaineita käyttävään lämmöntuotantoon, sekä vahvaan sähköverkkoon luovat vakaata tuloksentekokykyä.