Etätyö, toimistotyö, hybridityö! Missä meillä tehdään töitä

Korona on muuttanut maailmaa pysyvästi todella monella tapaa. Selvimmin muutos on näkynyt jokapäiväisessä elämässä etätyön tekemisenä. Maaliskuun alkupuolella 2020 kaikki kynnelle kykenevät määrättiin valtion toimesta etätyöhön, ja hups, Suur-Savon Sähköstäkin tuli yhdessä viikonlopussa etätyöpaikka. Muutos oli järisyttävä, sillä lähes kaikki työntekijämme olivat istuneet tiukasti toimistolla siihen päivään saakka, aina yhtiön alkuhämäristä vuodesta 1946. Alkoi kiivas mylläkkä työntekijöiden etätyöskentelyn mahdollistamiseksi. Näyttöjä ja muita laitteita muutettiin kotikonttoreihin ja kuulokkeita hankittiin kasapäin. Kotityöskentelyn edellytykset saatiin järjestymään nopeasti, mutta seuraavaksi avautui todellinen haaste: kuinka johtaa ja huolehtia yli 100 ihmisen joukosta, joista monia ei välttämättä juuri tapaa lainkaan. Korona-ajan henkilöstöasiat ovat kuitenkin oman värssynsä arvoinen juttu, jonka löydät täältä.

Kotiin vai konttorille jatkossa?

Etätyöstä palaaminen on asettanut monet yritykset päätöksen eteen: millaista läsnäoloa edellyttää työntekijöitä jatkossa? Harvassa ovat varmasti ne työpaikat, joissa istutaan taas tatteina paikalla 8–16, joten valtaosa yrityksistä on suunnitellut itselleen sopivia hybridimalleja läsnäolon ohjenuoriksi.  Tietyissä toimistoissa on siirrytty osittaiseen lähityöhön, jossa työntekijän odotellaan työskentelevän toimistolla 2–3 päivää viikossa. Sitten on yrityksiä, joissa ei otettu rajoituksia viikoittaiseen etätyöhön etätyöhön: me olemme sellainen organisaatio.

Puolentoista vuoden etätyön jälkeen näytti selvästi siltä, ettei täyteen toimistotyöhön ole paluuta, vaan henkilöstö toivoi ratkaisua toimisto- ja etätyön välimaastosta. Otimme käyttöön ns. hybridityömalliin, jossa tiimeille annettiin vapautta suunnitella omalle toiminnalleen sopivat raamit etä- ja toimistotyölle. Kuitenkaan täyteen etätyöhön ei rohkaista, sillä kasvokkain tapaamista ei mikään korvaa.

Hybridityö kolmen ässän alla

Meidän hybridityössämme korostuu tiimien mahdollisuus sopia sisäisesti, miten heille on parasta olla etätyössä, ja milloin taas tehokkainta saapua toimistolle. Esimerkiksi Järvi-Suomen Energian verkostoyksikkö viettää paljon aikaa maakunnissa tarkastuskäynneillä, joten heille on näppärintä lähteä työmatkoille suoraan kotoa kulkematta toimistoruudun kautta. He pitävät kuitenkin sopivin väliajoin kokouksia toimistolla, jotta kasvot eivät pääse unohtumaan. Lempeä Lämmöllä taas valtaosa viihtyy toimistoilla, ja projektien parissa tiimi näkee toisiaan niin tiivisti ettei tarvetta kasvokkain pidettäville palavereille ole nähty. Tiimit saavat siis itse päättää työtapansa, tietäväthän he tarpeensa parhaiten.

Hybridi-ihmisten tarpeet

Uudenlainen vapaampi työnteon malli tietysti luo uudenlaisia vaatimuksia henkilöstöhallinnolle, mutta erityisesti tiiminvetäjien vastuu korostuu. Tiimin jäsenet ovat yksilöitä omine mieltymyksineen, ja on vetäjän vastuulla rakentaa yhdessä tiiminsä kanssa sellainen malli, joka sopii mahdollisimman hyvin kaikille. Sosiaalisemmat persoonat saattavat toivoa taajempaa lähitapaamisen määrää, yksinäiset susille riittävät internetin ylitse pidetyt kokoukset ilman kameraa vallan hyvin. Tokihan työnantajalla on oikeus velvoittaa työntekijä saapumaan toimistolle vaikka joka päivä, mutta ennen kaikkea olisi tärkeää, että työnteko on kaikille viihtyisää.

Meillä tiimit löysivät sujuvasti kevään aikana omat sävelensä, ja ovat eläneet uutta hybridiarkea nyt jo useita kuukausia. Etätyötä tehdään paljon, mutta ilahduttavasti myös toimiston ulko-ovi käy tiuhaan ja kokoushuoneista kuuluu iloista puheensorinaa. Tuntuu, että korona-aika opetti monille meistä, mikä on itselle sopiva tapa tehdä töitä, mutta myös arvostamaan työtovereiden seuraa aivan uudella tavalla.