Sähkö saapuu Savoon

Erilaisia pienimuotoisia sähköistyskokeiluita ja -näytöksiä toteutettiin jo viime vuosisadan puolella myös Suur-Savon Sähkö Oy:n toimialueen kunnissa. Esimerkiksi Savonlinnassa tutustuttiin sähköihmeeseen ensi kerran vuonna 1893 hinaajahöyrylaiva Lucien vieraillessa kaupungin satamassa. Savonlinna-lehti kertoi, että laivan komentosillalla oli ”suuri ämpärintapainen sähkölamppu, joka heittelee ympärilleen häikäisevää vihreännäköistä valoaan. Siinä satamalyhdyt häpeissään seistä törröttävät sangen kurjan näköisinä.” Omaa sähkölaitosta ryhdyttiin Savonlinnaan puuhaamaan jo 1890-luvun loppuvuosina. Asian valmistelu eteni verkkaisasti. Haislahden rannalle, tuomiokirkon taakse, rakennettiin tiilinen sähköasema, joka alkoi jakaa virtaa lokakuussa 1908 voimakoneenaan 75 hevosvoiman höyryturbiini. Ensimmäisenä kokonaisena toimintavuonna 1909 sähkölaitoksen tuotanto oli 20 000 kilowattituntia.

Putikon sahalle Punkaharjulla hankittiin vuonna 1906 pieni generaattori, joka jakoi valoa sahalle ja sen lähiympäristöön. Takaharjun parantolaan Punkaharjulla hankittiin oma höyryturbiini ja generaattori. Sähköä tarvittiin valaistuksen lisäksi röntgenlaitteiden käyttöön. Vuoden 1910 tienoilla aloittivat toimintansa Läsäkosken vesivoimalaitos Mikkelin maalaiskunnassa ja Haukivuoren höyryvoimalaitos. Hirvensalmen Kissakoski valjastettiin ensi kerran sähköntuotantoon vuonna 1910. Kangasniemelle sähkö saatiin meijerin sivutuotteena. Kirkonkylän meijerille hankittiin loppuvuodesta 1911 suuri dynamo. Kuluttajiksi ilmoittautuivat muun muassa kaikki kauppiaat ja nuorisoseura. Sen sijaan seurakunta ja kunta eivät lähteneet hankkeeseen mukaan. Kangasniemellä tuottivat sähköä myös Äkryn mylly ja Piispan talon sähkölaitokset. P. E. Kansanen perusti vuonna 1913 Savonrannan Vuokalankosken sahamyllyn yhteyteen vesivoimaa hyödyntävän sähkölaitoksen, joka toimitti yksivaiheista sähköä lähitalouksille. Kerimäellä sähköistyksen pioneerina oli Jaakko Mannonen, jonka sahamyllyn höyryturbiini ja generaattori turvasi valaistuksen noin 20 kuluttajalle.

Yrityksen sähkön hankkimisesta Imatralta ja Hallan sahalta kariutuivat niin ikään. Vuonna 1931 ratkaisuksi nousi sähkönosto Kymin Oy:n Hirvensalmen Kissakosken voimalaitokselta. Seuraavana vuonna perustettiin Mäntyharjun Sähkö Oy, jossa kunta oli mukana 300 osakkeella. Kaikki eivät olleet vakuuttuneita sähköyhtiön tarpeellisuudesta. Vastustajien maaherralla tekemä vetoomus ei kuitenkaan johtanut tulokseen, ja syyskesällä 1935 valot syttyivät Kissakoskella tuotetulla energialla kirkonkylässä ja aseman seudulla. Juvankin sähköistyksen alkuvaiheet ajoittuivat vuoteen 1918, jolloin Paasosten omistamalle Perurilan tilalle hankittiin paloöljypulan innoittamana höyrykoneen pyörittämä dynamo. Aluksi sähköt tulivat vain tilan omaan käyttöön: valaistus, puimakone ja saha. Vuonna 1921 Paasonen rakensi Pekurilan koskeen voimalaitoksen, jossa oli kaksi turbiinia. Niistä toinen pyöritti myllyä ja toinen generaattoria.

Puumalassa astuttiin sähkökauteen vuonna 1921, kun kolme vuotta aikaisemmin perustamisluvan saanut pieni sähkölaitos aloitti toimintansa. Kirkonkylän alueelle sähköä jakaneen laitoksen perustajina olivat liikemies Arvi Sievänen ja kauppias Uuno Kuittinen.