Konsernin osavuosikatsaus 1-4/2020
Konsernin osavuosikatsaus 1.1.-30.4.2020.
Pandemia vaikuttaa myös energia-alaan
Alkuvuoden aikana energiatoimiala, kuten koko muukin yhteiskunta, on ollut poikkeuksellisessa tilanteessa COVID-19 pandemian myötä. Energiayhtiöt ovat turvanneet yhteiskunnan energiahuollon toimintakykyä poikkeusjärjestelyin, ja tässä toiminnassaan yhtiöt ovat onnistuneet erinomaisesti.
Pandemian vaikutukset ovat kuitenkin vaikuttaneet välillisesti energia-alaan jo kuluneen kevään aikana, ja vaikutukset tulevat jatkumaan pitkään. Hidastuneen globaalin talouden seurauksena energiatuotteiden maailmanmarkkinahinnat ovat laskeneet huomattavasti, sillä talouden suhdanteet ovat leikanneet, ja tulevat leikkaamaan, globaalia energian kulutusta.
Pohjoismaisilla energiamarkkinoilla tammi-huhtikuussa on ollut leimallista poikkeuksellisen lämmin säätila, ja lämpimän säätilan tuoneet matalapaineet, toivat myös poikkeuksellisen runsaat lumisateet Norjaan, Ruotsiin ja Suomeen. Lämmin säätila leikkasi lämmityksen tarvetta tammi-maaliskuussa. Runsaat vesivarannot eivät siten talven aikana lähteneet vähenemään, sillä vesivoiman tuotantopainetta ei matalan lämmitystarpeen vuoksi tullut koko talvena. Kesän lähestyessä erityisesti Norjan lumi- ja vesivarannot ovat erittäin vahvat. Suomen vesivoimantuotannon mahdollisuudet ovat pienemmät kuin suurempien korkeuserojen Norjassa, mutta Suomessakin varaudutaan poikkeukselliseen tulvaolosuhteeseen Lapissa.
Lämpimän ja runsassateisen alkuvuoden aikana todellista talvea ei missään vaiheessa tullut, mutta tuli vakava COVID-19 virus, jonka välilliset vaikutukset energian kulutukseen, kärjistivät poikkeusolosuhdetta pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla. Pohjoismaisen sähköpörssin keskimääräinen systeemihinta oli alkuvuonna 12,86 €/MWh (2019: 45,33 €/MWh), ja Suomen aluehinta oli 23,99 €/MWh (2019: 46,00€/MWh). Systeemihinta on siis pudonnut 71,6 % ja Suomen aluehinta 47,8 %. Alkuvuoden tilanne sähkömarkkinoilla on siis ollut erittäin poikkeuksellinen. Tammi-huhtikuun hinta on kuluvana vuonna edullisin vuosituhanteen vaihteen jälkeen, ja Suomen aluehinta on ollut tätä edullisempi vuonna 2000.
Suur-Savon Sähkö – konsernin toimittaman lämpöenergian ja sähköenergian, sekä sähkön siirron määrä ovat jääneet selvästi jälkeen normaaliolosuhteiden energiamääristä. Sähkön siirron määrä on alkuvuonna pudonnut -9 %, kaukolämpö samoin -9 %, ja sähkön myynti -6 %. Lämpimän säätilan sekä sähkön matalan markkinahinnan vuoksi Suur-Savon Sähkö Oyn sähkön tuotannon määrä on 36 % budjetoitua matalampi.
Koronaviruksen (COVID-19) vaikutukset Suur-Savon Sähkö – konsernin toimintaan
Energiatoimiala on määritelty yhteiskunnan toiminnan kannalta kriittiseksi toimialaksi. Suur-Savon Sähkö – konserni on toiminut poikkeusjärjestelyin, varautuen epidemian leviämisen aiheuttamiin ongelmiin. Varautumisen keinoina on ollut toimistotöiden osalta siirtyminen etätyötoimintaan, valvomotoiminnoissa on mahdollisuuksien mukaan toteutettu kahdennettuja valvomoympäristöjä tai jopa etäkäyttömahdollisuuksia. Kumppanimme maasto-olosuhteissa noudattavat varotoimenpiteitä maastossa, liikkuessa toiminta-alueella, sekä käydessä asiakkaiden kiinteistöissä. Polttoaineiden huoltovarmuutta on turvattu erityisin varmuusvarastoin. COVID-19 ei ole toistaiseksi vaarantanut Järvi-Suomen alueen energiahuoltoa, ja Suur-Savon Sähkö – konsernin kyky turvata energiahuollon toimivuus on hyvä.
Asiakkaat ovat jossain määrin normaalia enemmän käyttäneet mahdollisuutta neuvotella normaalista poikkeavia, pidempiä, maksuaikoja energialaskujen maksussa. Tämä on jo nyt näkynyt Suur-Savon Sähkö – konsernin kassavirtaa sekä talouden tunnuslukuja heikentävästi. Luottotappioiden määrässä ei nähdä toistaiseksi muutoksia.
Järvi-Suomen alueella vapaa-ajan asuntojen sähkön käyttö on erityisesti maaliskuun puolen välin jälkeen ollut nousussa. Tälle nousulle ei löydy lämpötiloista johtuvaa selitystä, ja näyttääkin siltä, että COVID-19 virus on lisännyt vapaa-ajan asuntojen käyttöastetta kevään aikana.
Konserniyhtiöt laajenevat orgaanisesti sekä epäorgaanisesti
Energiatoimialalla suuruuden ekonomian kautta on saavutettavissa kustannustehokkuutta ja synergioita. Suur-Savon Sähkö – konsernin tavoite on hyödyntää kannattavan kasvun mahdollisuudet.
Toukokuussa Lumme Energia Oy nosti omistusosuutensa teollisten suuren mittaluokan aurinkosähkövoimalaitosten toimittajayhtiössä Solarigo Systems Oy:ssä tasolle 60,26 %. Aurinkosähkön nähdään olevan seuraava energiamarkkinoita mullistava tuotantomuoto, ja Lumme Energia on tässä nousevassa trendissä vahvasti mukana.
Toukokuussa Suur-Savon Sähkö Oy:n osakkuusyhtiö Elvera Oy osti länsirannikolla toimivan urakointiyhtiö Ravera Oy:n Vaasan Sähkö Oy:ltä. Raveran ostaminen tuo Elveralle sillanpääaseman länsirannikon urakointimarkkinoille. Ravera-kaupan myötä Elveran henkilöstömäärä kasvoi kolmella kymmenellä energia-alan ammattilaisella.
Toukokuussa Lumme Energia osti Vatajankosken Sähkö Oy:n sähkön vähittäismyyntitoiminnan Kankaanpään ja Karvian alueella. Liiketoimintakaupan seurauksena Lumme Energian asiakasmäärä kasvaa noin kymmenellä prosentilla, ja syntyy uusi kotimarkkina-alue tukemaan Lumme Energian orgaanista kasvua.
Konsernin taloudelliset näkymät ovat haasteista huolimatta vahvat
Vuoden 2020 ensimmäisen kolmanneksen jälkeen liikevaihto on jäänyt 4,8 miljoonaa euroa budjetista, ja liikevoitto on jäljessä 4,6 miljoonaa euroa. Liikevoitto on kuitenkin 6,3 miljoonaa euroa, mikä on edelleen vahvaa tuloksentekoa. Omavaraisuusaste on lievässä nousussa, ollen 31,1 % (04/2019: 29,5 %). Suurimpina syinä liikevaihdon ja tuloksen jättämään ovat lämpimän säätilan vaikutus energian myynnin ja siirron volyymeihin, sekä tukkusähkömarkkinoiden voimakas hintojen lasku. Vuoden 2020 alkua kuormittaa ylimääräisenä kuluna joulukuun 2019 lopun Aapo -lumimyräkästä vuodelle 2020 siirtyneitä kustannuksia 0,77 miljoonaa euroa.
Konsernin investointibudjetti kuluvalle vuodelle on noin seitsemänkymmentä miljoonaa euroa sähkön siirto- ja jakeluverkkoihin, kaukolämpöliiketoiminnan tuotantolaitoksiin sekä kaukolämpöverkkoihin. Investointimäärät, jotka sähkön siirto- ja jakeluverkkotoiminnan osalta liittyvät säävarman verkon rakentamiseen velvoittavan lainsäädännön toteuttamiseen, sekä lämpöliiketoiminnassa huoltovarmuuden turvaamiseen, tuovat toiminta-alueelle merkittävää työkuormaa alihankintaverkostoihin. Tällä työllistävällä vaikutuksella on erityisen suuri merkitys juuri talouden taantuman ajanjaksolla. Vuonna 2016 työllistävä vaikutus oli aluetalousvaikutuksia tutkineen pro gradu tutkielman perusteella kerrannaisvaikutuksineen 588 henkilötyövuotta. Vuonna 2020 investointitasot ovat noin 20 % korkeammat kuin vuonna 2016, joten työllistävän vaikutuksen arvioidaan olevan tätäkin isompi.
Konsernin maksuvalmius on hyvä, tunnusluku quick-ratio on tasolla 1,04 ja nettovelat/käyttökate -tunnusluku on edelleen terveellä tasolla 2,29.
Talouden tunnusluvut
Alkuvuoden toteuma, alkuvuoden budjetoitu, toteuma edellisenä vuonna vastaavana ajankohtana, ja edellisen kokonaisen vuoden toteuma: