Turvakengistä työhyvinvointiin – työturvallisuus on palapeli

Vanhoissa historiakuvissa asentajat nostavat käsin sähköpylväitä pystyyn metsässä. Ei tietoakaan kypäristä, turvakengistä tai työkoneista, joista voisi saada lisävoimaa raskaaseen työhön. Siihen verrattuna työturvallisuusasiat ovat menneet huikeasti eteenpäin.  Suur-Savon Sähkössä yhä tärkeimmiksi asioiksi ovat nousseet henkinen hyvinvointi ja työssä jaksaminen. 

– Varsinainen työtapaturma on tapahtunut meillä vuonna 2014. Toki työmatkatapaturmia, kuten liukastumisia on ollut senkin jälkeen, mutta vakavampien tapausten osalta tilanne on hyvä, kertoo Suur-Savon Sähkön HR- ja turvallisuusjohtaja Eija Simonen-Riikonen. 

Konsernissa työt ovat muuttuneet pitkälti asiantuntijatyöksi.  Tapaturmariskit ovat suurimmat suorittavassa työssä ja esim. sähköverkon rakennus- ja korjaustöistä vastaavat jo yhä useammin yhteistyökumppanit. Toki heidänkin turvallisuudestaan kannetaan huolta. Riskejä on omassa toiminnassakin aina olemassa.  

– Tapaturmia voi sattua maastossa liikuttaessa, lämpölaitoksilla työskenneltäessä ja vaikkapa katolla käydessä aurinkosähköjärjestelmiä suunniteltaessa. Yleensä vahinko sattuu helpommin tutuissa rutiinitilanteissa, jatkaa Simonen-Riikonen.  

Ohjeistusta ja valvontaa  

Suur-Savon Sähköllä on tarkka ohjeistus eri työtehtävissä noudatettavista turvallisuustoimista. Ohjeistukset on laadittu riskiarviointien pohjalta. Myös Energiateollisuus ry tuottaa jäsenilleen laajaa ohjeistusta työturvallisuusjohtamisesta eri tilanteissa. Työturvallisuutta valvovat myös työsuojeluviranomaiset.   

Jos työtapaturma sattuu, apu ja hoitoon pääsy turvataan nopeasti ja ilmoitus esihenkilölle tehdään välittömästi. Tapahtumasta tehdään myös raportti ja ilmoitukset esim. vakuutusyhtiölle tapaturmavakuutusta varten. Jokainen tapaus myös analysoidaan ja mietitään, miten sen voi estää jatkossa ja mitä on muutettava.  

– Työturvallisuuskulttuuri on kehittynyt paljon viime aikoina. Meillä on tavoitteena nolla tapaturmaa.  Ohjeiden noudattaminen on erittäin tärkeä asia ja niitä myös noudatetaan. Me edellytämme sitä myös kumppaneilta. Isoimmilla kumppaniyrityksillä onkin käytössä sertifioidut turvallisuusjohtamisjärjestelmät.  

Ohjeiden noudattamista valvotaan erityisillä turvallisuuskäynneillä työmaille. Niissä tarkistetaan, että suojavarusteet ovat käytössä ja asianmukaisia ohjeita noudatetaan.  

– Meillä sähköverkkotyömaiden turvallisuuskäyntejä tekee kumppanimme Rejlers. Vuonna 2021 niitä tehtiin yli 700 kpl, Simonen-Riikonen kertoo.  

Tämän päivän haasteena on henkinen hyvinvointi 

Työturvallisuus on paljon muutakin kuin työtapaturmien ehkäisyä. Se on oma-aloitteista työpaikan turvallisuuden hallintaa ja tarkoittaa sitä, että työpaikalla fyysiset, psyykkiset ja sosiaaliset työolot ovat kunnossa.  

– Työhyvinvointi on osa työturvallisuutta. Tapaturmien ja tuki- ja liikuntaelinten sairauksien rinnalla hengityselinten sairaudet, uupuminen ja mielenterveydelliset uhkatekijät ovat asioita, joihin kiinnitämme huomioita entistä enemmän. Pandemian myötä etätyö ja eristäytyneisyys ovat tuoneet uusia haasteita työhyvinvoinnille.  Etätyötä tehdään kotitoimistossa, työpäivät venyvät helposti iltaan ja sosiaaliset kontaktit ovat vaihtuneet sähköisiin palavereihin. Työ kuormittaa uudella tavalla jo lisääntyneen digitalisoitumisen ja ergonomian takia.   

– Uudenlaisiin asioihin pitää varautua. On tärkeää tavata muutenkin kuin ruudun välityksellä. Asioista pitää voida puhua matalalla kynnyksellä ja mahdollisiin ongelmiin puuttua varhaisessa vaiheessa.  Työtuolin voi hakea kotiin työpaikalta ja henkilöstöetuihin kuuluu uutena hierontatuki.  

Energia-ala on tulevaisuuden ala, joka on mahdollisuuksia täynnä. Turvallinen työympäristö tekee työn tekemisestä mielekästä ja palkitsevaa.