Toimitiloja ostetaan ja rakennetaan

Suur-Savon Sähkön pitkäaikainen konttoripäällikkö Keijo Juurinen muisteli tätä alkuaikojen ahtautta yhtiön tiedotuslehdessä: ”Ensimmäinen varsinainen työpaikkani sijaitsi Kiiskinmäellä, rakennusmestari Osmo Jorma Korhosen omakotitalon vinttihuoneiston keittokomerossa. Meitä työskenteli tässä tilassa kolme henkilöä. Aina kun jompikumpi työtovereista lähti liikkeelle, oli minun noustava paikaltani.

Syksyllä 1948 oli edessä muutto Kiinteistö Oy Porrassalmenkatu 26:lta vuokrattuihin tiloihin. Johtokunta lupasi, että uusiin tiloihin saatiin hankkia ”pöytä ja tarvittava määrä pehmustettuja tuoleja johtokunnan huoneeseen sekä mahdollisesti muutakin välttämätöntä konttorikalustoa toimitusjohtajan harkinnan mukaan”.

Vaikka muutto Porrassalmenkadulle kaksinkertaisti konttorineliöt, tilaa ei ollut yhtään liikaa, vaan päinvastoin esimerkiksi arkisto- ja säilytystilat puuttuivat kokonaan. Se, että huoneistoa ei alun perin ollut suunniteltu konttorikäyttöön, vaikeutti puolestaan töiden tarkoituksenmukaista järjestelyä. Talvella kiusana oli huoneiden kylmyys. Siivoojien iltaisin lämmittämät pystyuunit eivät jaksaneet pitää yllä lämpöä koko seuraavaa päivää ja henkilökunta joutui turvautumaan jopa turkisliivien käyttöön.

Niinpä johtokunnassa ryhdyttiin jo vuonna 1949 keskustelemaan omasta keskustoimitalosta, ja vuoden lopulla valittiin kolmihenkinen toimikunta – Väinö Pursiainen, August Raulo ja Eino Silkko – valmistelemaan tontin ostoa. Aluksi tonttia tarjottiin Runeberginaukion ja Savilahdenkadun kulmauksesta, mutta maaliskuussa 1950 löytyi sopivampi tontti 1,25 miljoonan markan kauppahinnalla Hallituskadun ja Otto Mannisen kadun kulmauksesta. Keskustoimitalon suunnittelu annettiin kaupunginarkkitehti Eero Jokilehdon tehtäväksi. Piirustukset hyväksyttiin heinäkuussa 1950 ja kuukautta myöhemmin päätettiin rakennusurakka antaa Rakennusliike Mehtälä & Seppälä Oy:lle. Urakkasumma oli 40,7 miljoonaa markkaa. Uuden toimitalon harjannostajaiset järjestettiin maaliskuun 3. päivänä 1951.